Tällä viikolla säätilat vaihtelevat rajusti laidasta toiseen. Samassa paikassa saattaa alkuviikolla olla hankikantoa ja loppuviikosta jättimäisiä vesilätäköitä. Eri puolilla Suomea voi myös säätila vaihdella niin auringon määrältä kuin lämpötilaltaankin.

Keväisin sataa usein vettä tai räntää. Vaikka kastuminen on joskus kurjaa, muistuttelen itseäni sateen tärkeydestä; kevät etenee ja luonto saa kaipaamaansa ravinteita. Lapsena rakastin pomppia kumisaappailla vesilätäköissä, niinkuin varmaan suurin osa lapsista. Teini-iässä, ehkä jo vähän salassa, tanssittiin kaverin kanssa sadetanssia, jotta päästäisiin räiskyttelemään vettä oikeen kunnolla. Keksittiin hieno lorukin sadetanssiin. Törmäsin nuoruudessani usein yhteen itselleni vieraaseen naiseen joka rakasti sadetta. Vaikken tuntenut häntä, opin häneltä paljon. Kun satoi vettä, hän pukeutui kauneimpiin vedenkestäviin vaatteisiin ja oli mitä parhaimmalla tuulella. Hän sanoi, että sade on niin kaunis ja symbolinen asia, että ei keksi mitään syytä olla iloitsematta siitä. Usein muistelen tuon naisen asennetta ja yritän ajatella samoin.

Ella