Retkelle luontohaasteiden innoittamana

Luontohaasteet ovat konkreettisia ja helppoja luontoon liittyviä tehtäviä, joiden tarkoituksena on antaa ideoita ja inspiraatiota luonnossa liikkumiseen. Luontohaasteita voi joko toteuttaa viikottain vaihtuvassa järjestyksessä, tai valita haastepankista omalle retkelle sopivan tehtävän ja suorittaa näin tehtäviä haluamassaan järjestyksessä.

Olimme Maaliskuussa eräoppaiden opintoretkellä 4 yön hiihtovaelluksella Patvinsuon kansallispuistossa. Reittimme Patvinsuon kansallispuistossa kiersi viiden päivän aikana puiston pohjoisosasta Surkasuolta Suomujärven, ja Teretin kautta etelään Koitereen jäälle ja päättyi Pirskanlammen ja Nälmänjoen leiripaikkojen kautta Suomun luontotuvan pihaan. Reitti ja retki olivat monipuoliset ja saimme yhden viikon aikana suoritettua kaikki siihen astiset luontohaasteet. Kaikki luontohaasteet löydät täältä. Haasteita siis riitti, hahhah. (Kaisa on perinyt isältään huonot vitsit – sori isä.)

Tähän mennessä luontohaasteita on ollut 10:

Bussissa kohti itää, ja mihin sitten?

Patvinsuon kansallispuisto sijaitsee Ilomantsin ja Lieksan seudulla Pohjois-Karjalassa. Matkasimme pääkaupunkiseudulta isolla ahkioita täyteen ahdetulla bussilla kohti Itä-Suomea. Bussissa oli todella jännittynyt tunnelma, kun reilut 20 opiskelijaa odotti innoissaan hiihtovaelluksen alkua ja mietti onko kaikki nyt varmasti mukana ja pakattuna ahkioon. Tunnelma oli kuin luokkaretkibussissa, eväät oli syöty jo alkumatkasta ja ensimmäisellä huoltoasemalla piti saada jo lisää herkkuja.

Patvinsuon kansallispuisto sijaitsee alueella, jossa eteläiselle ja pohjoiselle luonnolle tyypilliset piirteet kohtaavat toisensa eli ns. vaihettumisvyöhykkeellä (tästä alueesta kuulimme luokkakaverimme Alen luentoa hiihdon lomassa). Suoluonnossa tämä näkyy siten, että kansallispuistossa on sekä Etelä-Suomelle tyypillisiä kohosoita, että pohjoisia avoimia aapasoita. Aapasoilla suksi luisti ja maisemat olivat kohdillaan. Suuret lumipeitteiset suoalueet olivat kauniita. Suunnistaminen oli osittain näillä alueilla haastavaa, mutta kannustavalla porukalla ja yhdessä pähkäilemällä suunnistus onnistui, eikä ryhmällemme kertynyt yhden yhtäkään eksymistä. Järven jäillä saattoi hiihdellä, kunhan muisti laittaa naskalit kaulaan ja heittoköyden lähelle. On hyvä varautua kylmään kylpyyn jäillä liikuttaessa ja me ainakin uskotaan, että vaaratilanteetkin pysyvät kaukana, kun ne on hyvin ennalta mietitty ja niihin varauduttu.

Reitti kulki välillä metsäisemmissä maastoissa,..

mutta pääosin aavoilla soilla.

Petojen jäljillä

Patvinsuon eläimistöön kuuluvat olennaisena osana maamme suurpedot karhu, susi, ilves ja ahma. Pedot antoivatkin runsaasti merkkejä itsestään, sillä näimme viikon aikana ahman ja suden jäljet sekä karhun raapimapuun. Etenkin ahman jäljet olivat vaikuttavat. Niitä ihmeteltiin ja kuvailtiin aikamme. Kaisan mielessä pyöri se, miten saatoimmekaan törmätä tämän salaperäisen suurpedon jälkiin, onhan ahma kovin harvinainen. Itse pedot eivät meille näyttäytyneet, mutta uskomme niiden kyllä tarkkailleen meidän menoamme. Toki näimme myös monien muiden eläinten jälkiä. Linnuista meille näyttäytyivät riekko valkoisessa puvussaan, teeret vauhdikkaassa pakolennossaan ja taivaalla kaarrelleet merikotkat, jotka liitelivät ylväinä lintulavan läheisyydessä. Patvinsuolla on runsas kana- ja petolinnusto, sekä paljon kahlaajia. Retkemme oli niin aikaisin, ettei muuttolinnut vielä olleet uskaltautuneet lumisille soille.

Ahman jälkiä ihmettelemässä. Luontohaaste löytöretkellä (lähi)metsässä.

Riekon lentoon lähtö jeljet siivistä ja sen karvaisten varpaiden pörheät jäljet.

Karhun raapimapuu oli kaikki mitä näimme karhusta.

Teretin lintutornin juurella voi tutustua alueen linnustoon kuvin.

Mihin tarvitaan lumikenkiä hiihtovaelluksella?

Hiihto sujui ryhmältämme hyvin. Verrattuna aikaisempaan luokkamme hiihtoreissuun, oli huomattavaa parannusta havaittavissa sekä hiihtotekniikassa, varusteissa, että lumitilanteessakin. Tämä kaikki vaikutti niin, että suksi luisti ja päivät hujahtivat nopeaan. Liikuttua tuli lähinnä hiihtäen ja lumikenkäilyä harrastimme lähinnä telttapaikkoja tamppaillessa ja vessaan kiiruhtaessa. On melko mukavaa omistaa lumikengät, kun juoksujalkaa säntää vessaan, ettei kiireessä uppoa polvia myöten upottavaan hankeen (tätä kiireen keskellä lumeen uppoamista on tullut aiemmilla reissuilla kokeiltua).

Ahkiot kulkivat kevyesti, ja selfieitä ehtii ottaa aina. #Luontohaaste

Ellan taidonnäyte  hiihtotekniikasta

Säitä ei voi valita (, vaikka välillä toivoisi, että voisi…)

Sääolosuhteita saimme kokea sitten ihan kaikenlaisia, ja sehän kuuluu retkeilyyn, ettei säitä voi valita. Aurinko paistoi niin, että saimme poskiimme pisamia ja vettä satoi niin, että välillä teki mieli heittää märät hanskat hankeen, pystyttää teltta ja kääriytyä kesken päivän makuupussiin (emme tätä kuitenkaan tehneet vaan sinnikkäästi hiihdimme leiriin asti). Pakkasta olisimme toivoneet hieman lisää, mutta ehkäpä sitten ensi talvena.

Harmaata ja vesisadetta Koitereen jäällä

Kevätsää <3 ja eväshetki.

Auringossa lekottelua Teretin leiripaikalla, tämä sohva pakkautuu pieneen tilaan ja toimi etenkin auringossa lekotteluun. Auringossa loikoilu on varma kevään merkki.

Ruokaa ja leirielämää

Reissuruokaa, oi nam! Illat sujuivat lähinnä keittimien ympärillä touhutessa. Vettä sulateltiin liukuhihnalla ja epäonnisten keitinepisodien jälkeen meillä oli 6 henkilöllä yksi bensakeitin, joka hehkui punaisena melkoisen monta tuntia illassa. Toki muilta reissukavereilta sai jeesiä ja keitintä lainaan, joten hätää ei ollut. Rakensimme jokaisena iltana yhteisen keittiösaarekkeen, jossa oli mukava touhuta. Kaikilla telttapareilla olivat omat ruuat, mutta yhteistä oli, että ruoka maistui.

Leirielämään patvinsuolla kuului leirinrakennus hiihtopäivän jälkeen, oma huolto ja sapuskat, iltanuotio ja aamulla makuupussit kuivumaan aamiaista ja leirinpurku. Näistä koostuvat hiihdon jälkeinen elämä. Leirinrakennus tarkoittaa, että teltalle tampataan paikka, kaivetaan keittiö ja teltoilta keittiöön vievät käytävät. Pystytetään teltta ja asetutaan asumaan. Iltanuotion, joka toimi meillä päivän yhteenvetona, jälkeen ei juuri muuta tarvinnut kuin painua makuupussiinja unille. Yhtenä iltana Teretissä osa jaksoi ihastella Revontulia. Ella on koko vuoden odottanut revontulia, joten ainakin yksi innokas taivaalle tuijottelija oli, kun vaaleat tulet taivaanrannassa kajastivat.

Yhteiskeittiö pirskanlammen leiripaikalla. Luontohaaste keväinen ruokaretki.

Värit tuulettumassa. 🙂

Hämäräkeittiö ensimmäisen yön leirissä.

Ella ja kauan odotetut Revontulet. Luontohaaste hämäräretkellä.

Nukuimme teltoissa, vaikkakin olimme ennalta suunnitelleet tähtitaivaan alla nukkumista. Iltaisin taivaalta tuli milloin lunta tai märkiä rättejä ja joinakin iltoina tuuli yltyi niin, että päätimme pystyttää teltat. Viimeiseksi yöksi Nälmänjoen leiripaikalle rakensimme hätämajoitteet. Meidän hätämajoite oli laavu lumivalleilla. Jos jotain voi oppia, niin älä jätä kenkiä yöksi laavun ulkopuolelle varret ylöspäin, sillä räntäsade menee tällöin suoraan kenkääsi.

Hätämajoitteessa viimeinen yö.

Ella miettii jo seuraavia luontohaasteita.

Aikaisen aamun ja pikahiihtomatkan jälkeen reissu päättyi Suomun luontotuvalle, jossa bussin säilytystiloista muodostui melkoinen tetris, kunnes ahkiot saatiin taas kyytiin. Bussiin nousi väsyneitä ja reissun tuoksuisia retkeilijöitä. Matkalla pysähdyttiin syömään ja pesulle. Naisten saunassa kaikki olivat samaa mieltä: reissu olisi saanut olla ainakin 2 päivää pidempi.

Ellan top 5 Patvinsuo:

• Suomaisemat
• Eläimet: ahman jäljet, karhun raapimapuu, riekon lento
• Yksi sadunomainen hetki, kun lunta satoi hitaammin kuin koskaan oon ennen nähnyt
• Revontulet, vaikka olikin haaleat
• Ystävät

Kaisan top 5 Patvinsuo:

• ahman jäljet (vielä jonain päivänä nään myös ahman)
• herkullinen mangokookosriisipuuro aamiaiseksi
• kauniit suuret lumiset aapasuot
• aurinko
• kivat leiripaikat – näihin on palattava kesä aikaan

Luontohaaste Patvinsuolla

Toteuta valitsemasi luontohaaste ja jaa kokemuksesi meidän ja muiden kanssa hashtagilla #luontohaaste. Lähde kanssamme seikkailulle Suomen luontoon.

-Kaisa ja Ella