luonnontuntemus

30. Kaupunkiluontohaaste

Kaupunkiluonnon monipuolisuus

Kalliot ovat ympäristönä karuja, tunturiylängöt avaria, aarnimetsät synkkiä ja mäntykankaat kuivia, mutta millainen kaupunkiluonto on ympäristönä? Se voi monipuolisuudessaan olla kaikkia edellä mainittuja.

Urbaania ympäristöä ei välttämättä ensinäkemällä mieltäisi luonnoksi, mutta pienellä tarkastelulla sieltä huomaa löytyvän monenlaista elämää. Puistoista, pihoista, vesistöistä tai jopa rakennuksista voi löytyä hyvin mielenkiintoisia eläin- tai kasvilajeja, joita ei laput sekä silmillä, että korvilla liikkuva ihminen huomaa. Asettumalla hetkeksi aloilleen, vaikkapa torille, alkaa maisemasta löytyä luontokappaleita enemmänkin. Pulu istuu kerrostalon katolla, kalalokki väijyy eväitäsi lyhtypylvään päällä, torin laidalla kasvaa valtava tammi, koristeeksi istutetuissa ruusuissa pörräävät mehiläiset ja nurmikon alta nousevat sateella kastelierot.

Kaupunkiluontohaaste ohjeet:

  1. Lähde kaupunkialueella olevalle luontokeskittymälle, esimerkiksi puistoon tutkimaan sen luontoa. 
  2. Tutki kaupunkiluonnon puita, kasveja, eläimiä ja maisemia. 
  3. Kuvaa havaintosi tai kaupunkiluontohetkesi. Jaa merkinnällä #luontohaaste ja inspiroi muutkin lähelle luontoon. 

DSC04644

 

Kaupunkiluontohaaste:

Kaupungin viheralueet on monesti pyritty rakentamaan kauniiksi. Kauneus on katsojan silmissä, mutta tyypillisesti esimerkiksi puistot ovat siistejä, avaria, värikkäitä ja täynnä kaikkea erilaista. Ne ovat kaukana luonnontilaisesta, mutta monipuolisuudessan mahdollistavat hyvät olosuhteet tietyille eri lajeille, pitäen kuitenkin lajien yksilö- tai kappalemäärät pieninä.

Vanhat ja kookkaat puut ovat epäilemättä yksi kaupunkiluonnon arvokkaista vetonauloista, sillä talousmetsistä ne kaadetaan yleensä pois ennen ikääntymistään. Vanhojen puiden kaarna on uurteista ja tarjoaa esimerkiksi hyönteisille oivia paikkoja munia tai piiloutua. Ne houkuttelevat puolestaan paikalle niitä ravinnokseen käyttäviä pikkulintuja sekä lepakoita, jotka hyödyntävät pesinnässään puuhun muodostuneita koloja. Pikkulinnut houkuttelevat puolestaan paikalle niitä syöviä petolintuja, kuten haukkoja ja pöllöjä.

DSC04624

Sinisorsia, citykettuja ja cityhuuhkajia

Osa lajeista on hyvin sopeutunut kaupunkeihin oppien hyödyntämään ravinnon hankinnassa ihmisen läsnäoloa. Jyrsijöitä löytyy esimerkiksi kellareista, joissa ne verottavat ruokavarastoja. Varpuset nokkivat leivänmuruja terassien pöytien alta ja valkoposkihanhet syövät suurina parvina kaupungin nurmikoita. Ravinto on saanut myös muuten aremmat lajit levittäytymään kaupunkeihin. Hyvänä esimerkkinä tästä on sinisorsa, joka oikeasti on lajina hyvin arka, mutta joista osa on kaupungistunut ja tottunut ihmisiin. Näiden sopeutujien perässä myös ns. citykettuja liikkuu kaupungeissa yleensä pimeän aikaan, mutta toisinaan myös keskellä päivää hanhien tai citykanien perässä. Ja, onhan Suomen jalkapallomaajoukkuekin (eli Huuhkajat) saanut nimensä kesken pelin kentälle lentäneen cityhuuhkaja Bubin (lat. Bubo bubo) mukaan, joka tykästyi kaupunkilaiselämään.

DSC04619.JPG

Ainutlaatuista luontoelämystä varten ei tarvitse lähteä kauas retkeilemään, vaan myös kaupunkien lähellä vilisee uskomattoman paljon luontoelämää. Haasta itsesi kaupunkiluontoon ja voit yllättyä sen moninaisuudesta!

Kaupunkiluontohaaste on laadittu yhteistyössä eräopas Aleksanteri Siikjärven kanssa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s