Helppo päiväretkikohde Helsingissä

Ollaan sovittu kavereiden kesken retkitreffit. Keli näyttää harmaalta ja koko viikonlopuksi on luvattu sadetta, mutta retkelle tekisi kovasti mieli. Päätetään pitää retkisuunnitelmasta kiinni, koska meidän mielestä joka säällä voi kuitenkin lähteä vähintään päiväretkelle. Jos sattuisi koko päivän satamaan,  pääsee illalla kuitenkin kuivattelemaan varusteet ja varpaat, lämpimän viltin sisälle käpertyen. Retkikohteeksi on valikoitunut helposti Helsingin keskustasta käsin saavutettava kohde, Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue ja siellä erityisesti Lammassaari ja Kuusiluoto (pääset paikalle esimerkiksi bussilla nro 77 välillä Rautatientori-Arabia).

Kohde on Ellalle ehdottomasti yksi Helsingin suosikkiretkikohteista, mutta Kaisalle aivan uusi tuttavuus. Mukaan saamme myös eräopaskurssilaisemme Alen, joka tarkkailee lintujen liikkeitä aktiivisesti läpi vuoden. Tiedämme, että luonnonsuojelualueen linnusto on erityisen rikasta varsinkin nyt muuttoaikana, joten Alen tietämyksellä ja havainnointivinkeillä, sekä meidän retkiherkkusuunnitelmilla päivästä tulisi loistava!

Luonnonsuojelualueen moninaisuus

Viikin- Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue on luonnoltaan moninainen ja vierailukohteena monipuolinen. Pienellä alueella on paljon nähtävää ja ihmeteltävää. Alue on kansainvälisestikin arvokas luontokokonaisuus nimeomaan rikkaan linnustonsa vuoksi. Keväisin ja syksyisin tuhannet muuttolinnut pysähtyvät levähtämään merenlahden rantavesiin, niityille ja pelloille. Lintujen liikkeitä pääsee tarkkailemaan alueen useilta lintutorneilta ja mukaan kannattaakin ehdottomasti ottaa kiikarit jos sellaiset jostain käsiinsä saa. Jokaisella vuodenajalla on omat lajinsa, joten nähtävää ja kävijöitä alueella riittää vuoden ympäri. Viikin – Vanhankaupunginlahden kosteikkoalue on kuitenkin luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu ja siellä liikkumista rajoittavat rauhoitusmääräykset.

Alue on ennen kaikkea luonnonsuojelualue, eikä siellä siten ole juurikaan esimerkiksi perusteellisia levähdyspaikkoja, kuten ruokaryhmiä, joiden äärelle pysähtyä evästelemään. Ihan lähistöllä, Vanhankapunginkosken tuntumassa on kuitenkin kahvila sekä ravintola ja puiston penkkejä esimerkiksi perheen yhteistä eväshetkeä varten. Tauon voi tietysti pitää myös vaikkapa kallioilla istuskellen, kuten me teimme.

Lammassaari ja Kuusiluoto

Tepastelemme kohti Vanhankaupunginselkää innokkaina, sadevaatteet yllämme valmiina raikkaaseen retkipäivään. Vanhankaupunginkoski kohisee syyssäässä ja sitä ympäröi useat kalastajat. Suuntaamme kohti Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen alkupistettä. Lähes koko alueen läpi on rakennettu joko pitkos- tai poikkispuut helpottamaan alueella liikkumista. Alueen alkuosuus on metsäistä luontopolkua, jossa riittää ihmeteltävää ja paljon pikkulintuja, kuten tiaisia ja peippoja. Vieraslaji jättipalsami kukoistaa laajalti vaaleanpunaisenaan. Vain kymmenen minuutin kävelyn jälkeen edessämme aukeaa ruovikko ja sen poikki halkova Lammassaareen johtava puurakenteinen kävelyreitti. Reitti on vastikään kunnostettu, ennen pitkospuiksi kutsuttua kulkuväylää kutsutaan nyt “poikkispuiksi”. Puut todella ovat poikittain eivätkä pitkittäin, kuten yleensä pitkospuureiteillä. Rakenne on nyt vankka ja huomattavasti leveämpi kuin ennen, mikä tietysti mahdollistaa alueelle enemmän käyttöastetta ja mahdollisuuden myös esteettömään liikkumiseen. <3

Poikkispuut kuljettuamme saavumme Lammassaareen. Kävelemme vasemmalle kaartuvaa luontopolkua pitkin kohti saaren lintutornia, jonne kapuamme ihailemaan korkeuksia ja moikkaamaan muita retkiseurueita. Ale saa 163. lintuhavainnon tämän vuoden listalleen, suosirrin. Tunnelma tornissa on leppoisa, vaikka hieman ruuhkaa onkin. Jatkamme tovin kuluttua matkaa, koska eväät kutkuttavat repussamme ja vielä ei sada, joten kuivana olisi mahdollisuus keretä taukoilemaan.

Lammassaaresta johtavat vanhat ja paikoittain melko huonokuntoiset pitkospuut läheiselle Kuusiluodolle. Kuusiluodolla rapsuttelemme pian vastaantulevia lampaita, jotka selvästi ovat ihmisiin tottuneita. Asetumme pian taukoilemaan kenties Helsingin yhdelle kauneimmista maisemapaikoista, Kuusiluodon kallioille, joista avautuu näkymä kohti Arabianrantaa.  Muutama muukin kulkija on tullut saarelle lampaita moikkaamaan, mutta Liuskaluoto on selkeästi hiljaisempi kuin Lammassaari.

Eväsleivät ja sitruunaminttutee maistuvat sadetta enteilevässä syyssäässä. Jälkiruoaksi kokkaamme pihlajanmarjaomenakaurapaistosta. Haastoimme itsemme tutustumaan lähemmin noihin happamiin, aliarvostettuihin marjoihin, joista enemmän juttua sekä herkkureseptin löydät pian blogistamme! Paistos tarjotaan kauravalmisteisen vaniljakastikkeen ja kahvin kera ja pakko myöntää, että lopputulos on todella maukasta, jopa Alen mielestä!

Eväshetkeä lopetellessamme alkaa vähän tihuttamaan ja päätämmekin alkaa hiljalleen valmistautumaan kotimatkalle. Paluumatkalla poikkeamme pienelle piilokojulle ja vielä toiseen lintutorniin, joka löytyy mantereelta, varsinaiselta Vanhankaupungin lahdelta. Hups keikkaa, aikaa onkin vierähtänyt jo reippaat 3-4 tuntia, kuin huomaamatta! Pieni sade meidät kotimatkalla vielä lopulta kastelee, mutta ei taideta sitä edes kummemmin noteerata, ympärillä kun on riittänyt niin paljon muutenkin ihmeteltävää. Vastavalmistuneina eräoppaina ollaan tietenkin yritetty päivän aikana analysoida melkein kaikki meitä ympäröivät luontohavainnot kosteikon vedenpinnnalla olevia pienen pieniä vihreitä kasvustoja myöten. Siinähän se aika helposti vierähtää!

Luontohaasteen vinkit

Päivän hienoin maisema on meidän mielestä Lammassaaren lintutornista näkyvä Vanhankaupunginlahti lintuineen. Tornissa on usein kokeneita lintuihmisiä, joilta voi kysyä vinkkiä alueen linnuista.

Esteetön poikkispuureitti Lammassaareen luo mahdollisuuden yhä useammalle kävijälle tutustua alueeseen, esimerkiksi pyörätuolilla tai rattailla liikkuvilla ei enää ole ongelmaa päästä yhteen Helsingin kauneimmista luontokohteista.

Alue on yksi Helsingin suosituimmista luontokohteista. Kävijämäärän lisääntyessä on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota opasteisiin esimerkiksi roskattomuudesta ja luonnonsuojelualueen yleisistä säännöistä ja rauhasta alueella. Muista siis kerätä roskat mukanasi ja tutustua alueen järjestyssääntöihin opastetaulut lukaisemalla 🙂

Päivän päätteeksi pohdimme retkikuntamme kanssa, että luontoon päästäkseen ei tosiaankaan tarvitse lähteä kauas kotoa. Suomessa lähiympäristössämme on lukemattomasti retkikohteita ja luontoa, kunhan vain avaamme silmämme ja suhtaudumme myös lähimpiin luontokohteisiin avoimin mielin.

-Ella, Kaisa ja Ale