Myrskyn metsästäjät

Elokuun lopussa päätimme lähteä Teijon kansallispuistoon parin yön retkelle. Teijo sattuu olemaan karkeasti puolivälissä meitä (Turku-Helsinki) eli Salossa, emmekä olleet pitkään aikaan päässeet retkeilemään Teijoon. Lauantai-iltana Kaisa nappasi Ellan Salon bussiasemalta kyytiin ja illan jo viiletessä suuntasimme kohti Teijoa. Koko päivän oli ollut harmaa ja sateinen keli, illaksi oli luvattu myrskyä sekä ukkosta. Lähdimmekin innoissamme myrskyretkelle! Jihuu, kyllä sitä retkellä vähän jännitystä pitää olla.

Teijon parkkipaikalle saavuttuamme tsekkasimme, että rankka sadealue tulisi pyyhkäisemään yltämme aivan pian. Päätimme odottaa hetken ja lähteä poluille kovimman sateen mentyä. Sadetta tai ukkosta ei näkynyt ja koko myrsky näytti kiertävänsä meidät. Myrskyretkemme kutistuikin pelkäksi retkeksi.

Lauantai-ilta hämärsi, kun lähdimme taittamaan matkaa Teijon luontokeskukselta Matildajärven rantaan, kohti ensimmäistä yöpaikkaamme. Hämärillä pitkoksilla oli jännä kulkea, koska päiväinen sade oli kostuttanut ne pinnaltaan kavalan liukkaiksi. Pysähdyimme kokkailemaan härkishampurilaisia pimeässä elokuun yössä Väliojan tulipaikalla. Sateessa ja pimeässä tuluksilla tulen teko lähtikin ykkösellä, kas kummaa! Syötyämme jatkoimme matkaa ripustamaan riippumatot läheiseen niemenkärkeen. Unille riippumattoon pääsimme kömpimään yhden aikaan yöllä. Yöllä tuuli ja sade koetteli tarppivirityksiämme, mutta solmumme pitivät ja säilyimme kuivina.

Aamulla keli oli parempi, aurinko yritti taistella itsensä näkyviin vähän väliä. Ihastelimme leiriämme ympäröivää kanervamerta, joka huojui viileässä tuulessa. Kuvasimme kanervia koko päivän ja vielä seuraavankin, niin huikean liloja ja kauniita ne olivat. Kiireetön aamupala on meidän molempien mieleen, joten rauhassa kokkailimme puurot ja joimme kahvia. Kaisan keitellessä vettä trangialla, Ella kävi poimimassa aamiaispuuron päälle mustikoita. Aamiaisen jälkeen laitoimme leirin kasaan ja suunnittelimme reittiä kohti Kalasunttia, jonne aioimme suunnata seuraavaksi yöksi. Leiriä purkaessamme erätarkastaja kävi jututtamassa meitä, ja kyseli aikeitamme ihmetellen säilyimmekö yön kuivina riippumatoissa. Hän toivotteli hyvät retken jatkot ja jatkoi matkaansa, kuten mekin teimme.

Monipuolista maastoa ja vaihtelevia kelejä

Teijo on kaunis ja monipuolinen kansallispuisto. Päivän patikoinnin aikana ylitimme pitkoksia pitkin soita, kuljimme metsissä, järvien rannoilla ja ihastelimme upeita laavupaikkoja, joita Teijosta löytyy runsaasti. Poluilla ja pitkoksilla oli rauhallista. Kuljimme Matildajärveltä Endalin laavun kautta kohti Kalasunttia. Välillä upeat mustikka-apajat ja vadelmapensaat pakottivat meidän pysähtymään keräämään marjoja, mustikkahulluushan siinä meinasi iskeä. Sää vaihteli koko päivän vikkelään kuumasta loppukesän auringosta pilviseen ja sateiseen syyssäähän.

Kalasuntin kaunis laavupaikka

Kalasuntti on todella kaunis leiripaikka saaressa, jonne pääsee puisella lossilla. Kalasuntissa ei ollut muita yöpyjiä, joten saimme saavuttuamme valita riippumatoillemme juuri sellaiset paikat kuin halusimme. Kalasuntissa on laavu, ja kun ukkoskuurot pyyhkivät leirimme yli saimme suojautua välillä laavussa. Ukkoskuurot tulivat ja menivät ohi niin nopeasti, ettei aina keritty edes suojaan. Onneksi oltiin jo saareen tultuamme ensitöiksi rakennettu, joten varusteemme pysyivät kuivina.

Illalla touhuilimme rauhakseen, teimme ruokaa ja grillasimme vaahtokarkkeja ja kun sateet taukosivat, nautimme rauhallisesta kauniista loppukesänillasta. Kävimme uimassa, istuimme kallioilla ja höpöttelimme, kunnes pimeän tultua kipusimme taas riippumattoihimme nukkumaan. Tällä retkellä pohdimme paljon mitä meille merkitsee mitään tekemättömyys ja pysähtyminen luonnossa. Pyhitimme myös auringonlaskun katselun hiljaiseksi hetkeksi rantakallioilla pohtien pysähtymistä. Aiheesta juttua ja pohdintaa riitti reissun aikana sekä poluilla että vielä riippumatoissakin.

Ruokalistalla herkkuja

Sovimme aina retkille kumpi hoitaa minkäkin ruuan. Pidemmillekkin retkille on helppo jakaa että molemmat hoitavat tietyn määrän päivällisiä, lounaita ja aamiaisia. Lisäksi otamme itsellemme snacksejä ja eväitä tarvittavan määrän. Teijossa ruokalistamme näytti tältä.
Iltapala: Härkishampurilaiset
Aamupala: Kaurapuuroa tuoreilla marjoilla ja kahvia
Lounas: Eväsleivät
Päivällinen: Paukkunachot – ohjee löytyy Raija Hentmanin Herkutellen luonnossa -kirjasta
Iltapala: Pesto-tomaatti- mozzarella -leipiä tulilla
Herkkuna: Grillatut vaahtokarkit mustikoihin dipattuina

Aikainen kaunis aamu

Kuudelta aamulla Ella tuli herättämään; auringonnousu oli niin kaunis, että tätä pitää tulla katsomaan ja olihan se! Järven pinnalla lipui usva, jota nouseva aurinko alkoi värittää. Otimme haltioituneina kuvia, mutta jonkun ajan kuluttua aamun viileys ajoi meidät takaisin lämpimiin makuupusseihin ja pian Ella oli jo unessa. Kaisa ei saanutkaan enää unta ja useiden yritysten jälkeen oli lähdettävä rantakallioille ihastelemaan aamuauringon värejä ja lämpöä. Nälkä pakotti herättämään Ellan joten aamupuurot ja kahvit laitettiin tulille.

Patikointia loppukesän lämmössä

Toisen päivän vaellus oli pidempi, koska auto odotti luontokeskuksella, emmekä halunneet tallustaa samaa reittiä, niinpä kiersimme Sahajärven kierroksen pohjoispuolelta. Reitti oli jälleen yllättävän monipuolinen, sää oli kuuma ja aurinkoinen, eikä eilisen sateista ja viileydestä ollut tietoakaan.

Ennen kotiin lähtöämme kävimme vielä luontokeskuksella. Saimme reissun aikana suosituksen Luontokeskuksen makoisista munkeista, mutta tällä kertaa suuntasimme kohti ruukkikylää ja täyttävää lounasta,olihan aamupalasta jo aikaa. Luontokeskuksen munkit jääköön seuraavaan kertaan, hyvä syy palata Teijoon.

Luontohaasteen vinkit:

Retken paras maisema:
Kalasuntin kallioilla illalla auringonlasku ja aamulla usvainen auringonnousu

Retken paras ruoka:
Iltapalana nuotiolla pesto-tomaatti-mozzarella-leipiä, helppoa ja hyvää!

Teijon laavut:
Teijossa on paljon siistejä laavuja kauniilla sijainneilla, suosittelemme laavuilla yöpymistä. Kun laavuja on useita, voit valita minkä mittaisen reitin haluat kulkea päästäksesi yöpymään. Muista täyttää vesipullosi luontokeskuksella!