luontohaaste

Luontohaaste – Näy ja näe pimeässä!

Näkeekö sinut pimeässä?

Kelloja siirrettiin viikonloppuna taaksepäin ja päivät lyhenevät iltojen pimetessä yhä aikaisemmin. Ensilumi antoi viime viikolla lähes koko maalle esimakua tulevasta talvesta, mutta suli paikoitellen pian pois jättäen kaihoisan odotuksen. Marraskuu on ovella ja nopean luonnon valon vähenemisen myötä meidän tulisi kiinnittää omaan näkyvyyteen enemmän huomiota, etenkin siellä missä on liikennettä tai missä liikkuu myös muita ihmisiä. Retkeilijän täytyy pimeällä nähdä ainakin itse eteensä, mutta tarvitseeko yksin luonnossa liikkuvan näkyä myös muille? Minkälainen heijastin tai valo sinulla on kaupungissa, kaupunkiluonnossa tai retkellä? Jaa parhaat vinkkisi!

Tartu Luontohaasteeseen ja toimi esimerkkinä muille:

  1. Kerro miten sinä NÄYT tai NÄET hämärällä tai pimeässä.
  2. Tägää #luontohaaste instagramissa
  3. Haasta kaikki ystävät ja tuttusi mukaan, levitetään yhdessä tärkeää asiaa!

heijastin header

NÄY – Heijastin on halpa henkivakuutus

Kaupungissa on paljon liikennettä, johon heijastimeton jalankulkija hukkuu nopeasti. Jo pienikin heijastin näkyy esimerkiksi autoilijan valoissa yli 200 metrin päähän, kun taas ilman heijastinta auto tai pyöräilijä huomaa jalankulkijan valoissaan vasta alle kymmenen metrin päässä. Vuoden pimeimmän vuosikolmanneksen aikana loka-tammikuussa Liikenneturva.fi -tilaston mukaan sattuu lähes puolet jalankulkijoiden kaikista henkilövahingoista. Erityisesti suojateillä tapahtuneet henkilövahingot keskittyvät näille kuukausille: yli puolet jalankulkijoiden vammautumisista suojateillä on kolmen edellisen vuoden aikana sattunut kyseisenä aikana.

Tiesitkö, että jalankulkijaheijastin on suomalainen keksintö? Sen keksi Pertteliläinen maanviljelijä Arvi Lehti 1940- ja 1950-lukujen taitteessa, kun hän ryhtyi rakentamaan heijastinkolmiota hevoskärryään varten. Hän keksi liimata kaksi ajoneuvoheijastinta yhteen ja ripustaa sen roikkumaan. Heijastimet yleistyivät Suomen lisäksi muissakin Pohjoismaissa 1950‑luvulla. Heijastimia on nykyään useita erilaisia, roikkuvien rinnalle on tullut moneen makuun sopivia vaihtoehtoja. Vaikka heijastimia on paljon erilaisia, käyttää heijastinta tilastojen mukaan jalankulkijoista vain noin puolet.

Heijastimia on hyvä olla useita, jokaisessa takissa omansa, jotta niitä ei tarvitse siirrellä edes takaisin ja riski siirtämättä jättämisestä kasvaa. Tärkeää on, että heijastin näkyisi suojatietä ylittäessä molempiin suuntiin, sekä kulkijan oikealle, että vasemmalle puolelle. Siihen perustuu myös roikkuvan heijastimen ajatus, liikkuessaan tarpeeksi pitkällä narulla heijastin heiluu ja näkyy kävelijän molemmille puolille. Vaihtoehtoisesti kiinteitä, ns. ei heiluvia heijastimia olisi hyvä olla molemmilla puolilla vartaloa, esimerkiksi molemmissa ranteissa. Minkälaisia heijastimia sinä käytät?

WhatsApp Image 2017-10-29 at 20.19.36

NÄE – Luonnossa liikkujan valonlähteet

Heijastin on erityisesti kaupungissa tärkeä, mutta tarvitseeko retkeilijä ja luonnossa liikkuja heijastinta tai valoa? Heijastinta tärkeämpää on kantaa mukanaan jonkinlaista valonlähdettä, joka on olennainen apu ja turvallisuutta lisäävä retkeilijän perusvaruste. Nykyään useimmilla retkeilijöillä on mukanaan otsalamppu, jota tavataan säilyttää paikassa, josta sen saa kätevästi napattua pimeän tullessa. Tai mielellään asetella otsalle valmiiksi jo vähän aikaisemmin. 😉 Otsalampulla näkee tietysti eteensä matkaa taittaessa hämärällä ja illan pimetessä leirissä touhutessa. Otsalamppu pysyykin tiiviisti retkeilijän lähellä koko pimeän ajan ajan. Teltassa nukkuessa lampun voi asettaa kattonaruihin roikkumaan tai käden lähettyville, jos esimerkiksi vessahätä yllättää yön aikana. Osa nukkuu lamppu otsalla koko yön.

Heijastimen käyttö on luonnossa liikkuvien keskuudessa vaihtelevaa. Joidenkin mielestä se on tärkeä turvallisuustekijä esimerkiksi pelastusturvallisuuden kannalta. Leirissä liikuttaessa telttanaruihin ja muihin mahdollisiin kompastumispaikkoihin on järkevää kiinnittää esimerkiksi pieniä heijastinnarun pätkiä. Myös jo itsessään heijastavaa narua voi käyttää leirin rakentamisessa.

DSC03301DSC03472

Leirinuotio on kuitenkin perinteisin valon ja lämmön tuoja retkeillessä. Lisäksi siinä voi valmistaa ruokaa ja kuivattaa kosteita tai märkiä vaatteita. Talvisin ruokaa saatetaan valmistaa myös teltan sisällä erityisillä retkikeittimillä (joka kuuluu ahkiossa vedettävään retkikeitinlaatikkoon), jolloin ruokaa valmistaessa on tärkeää valaista eteensä ja nähdä mitä käsillään tekee. Leirivaloja on lisäksi esimerkiksi sellaisia jotka ripustetaan leirin ulkopuolelle tai teltan sisälle katossa olevaan naruun. Perinteinen taskulamppu toimii myös loistavasti leiriolosuhteissa, mutta nykyään otsalamput taitavat olla erityisesti retkeilijöiden suosiossa. Valo on hyödyllinen lisäksi kaikenlaiseen muuhun puuhasteluun leirissä ja teltassa, kuten kirjojen lukemiseen, varusteiden korjaamiseen, korttien pelaamiseen jne.

Minkälaisista leirivaloista sinä pidät? Onko valon tehokkuus, lampun keveys vai kestävyys sinulle tärkeitä ominaisuuksia? Käytätkö heijastimia retkeillessäsi? Miksi tai miksi et?

DSC04351.JPG

Minkälaisia heijastimia sinä käytät kaupungissa tai retkeillessäsi? Entä poluilla juostessa, pyöräillessä, hiihtäessä? Minkälaiset heijastimet laitat lapsellesi tai lemmikille? Entä mitkä ovat retkeilijänä luottovalosi? Jaa kokemuksesi ja parhaat vinkkisi, haasta kaverit mukaan ja innostetaan toisiamme tärkeän asian äärelle! Loistavaa viikkoa!

-Luontohaastajat Ella ja Kaisa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s