Me ollaan hurahdettu lumikenkäilyyn

Hurahdus ei tarkoita sitä, että oltaisiin joka päivä lumikengät jalassa sisällä ja ulkona, vaan sitä, että ollaan oikeasti oivallettu lajin hienous. Kolme sanaa kuvaa lumikenkäilyä parhaiten: helppous, monipuolisuus ja hauskuus. Viimeistä ei voi olla korostamatta liikaa. Meidän mielestä luontoliikunnan tulee ennen kaikkea olla nautinnollista, jolloin siitä ei tule pakkopullaa ja liikuntaa päätyy siten harrastamaan lähes huomaamattaan. Helppous ja monipuolisuus taas ovat lajin upein puoli: se soveltuu lähestulkoon kaikille, niin vauvasta vaariin ja lumisissa olosuhteissa lähestulkoon maastoon kuin maastoon.

Jos laji on sulle entuudestaan tuttu, me haastetaan sut kokeilemaan uusia kohteita, erilaisia maastoja, kiipeämään, liukumaan tai hyppimään lumikengät jalassa. Jos taas et ole lajia koskaan kokeillut, niin ota vastaan haaste matkalle yhteen mukaansatempaavimmista liikuntamuodoista – kokeile lumikenkäilyä! Nappaa seuraavasta teksistä muutama vinkki lajiin.

Kolin kansallipuisto

Lumikenkäilyn aloittaminen

Lumikenkäilyn historia ylettyy yli 6000 vuoden taakse. Pidetään päivänselvänä, että aikanaan lumikenkien apu pitkissä vaativissa vaelluksissa oli korvaamaton ja täten mahdollisti esi-isiemme matkat yhä kauemmaksi kohti uusia asuinseutuja. (Lähde)

Lumikenkäily kasvattaa nykypäivänä suosiotaan maailmalla ja niin myös Suomessa. Lumikengät ovatkin uskomattoman monipuolinen väline, sillä ne voi toimia monissa eri käyttötarkoituksissa; urheiluvälineinä, retkeilyvälineinä, liikkumista helpottavina apuvälineinä työssä tai virkistystoiminnassa, mestästyksen apuvälineinä, jopa turvallisuus- ja pelastautumisvälineinä. Myös huippu-urheilijat saavat lajista irti lisätehoa omaan harjoitteluohjelmaansa. Ja tokihan myös lumikenkäilyn parissa kilpaillaan!

On vaikea keksiä muuta hyvää syytä olla kokeilematta lajia, kuin asuminen maassa, jossa lumista talvea ei lainkaan ole. Suomen talvessa harrastuspaikkoja löytyy lumisina päivinä nurkan takaa, vaikka omalta kotipihalta, ja läpi talven ainakin pohjoisemmissa osissa maatamme. Lumikenkäilyn haastavuutta voi säädellä täysin yksilöllisesti reittivalinnan mukaan. Jos sinulla on lumikenkäilykaveri matkassa, voit helpottaa omaa kulkemista seuraamalla toisen tekemiä jälkiä, jos taas haluat enemmän haastetta, voit avata omaa uraa ja leikitellä ylä- ja alamäissä.

Jos haluat kokeilla lumikenkäilyä ensin ilman omien välineiden hankkimista, suosittelemme testaamaan niitä kavereilta tai erilaisissa talvitapahtumissa. Myös monet urheilu- ja liikuntaseurat vuokraavat lumikenkiä pientä korvausta vastaan.

Kolin kansallispuisto

Lumikenkien valinta

Erilaisia lumikenkiä on nykyään iso kasa, joista valita juuri itselleen sopivimmat. Ainakin muutamaa erilaista mallia on hyvä kokeilla ennen oman parin hankkimista. Hintahaitari on laaja noin 40 eurosta 400 euroon. Kauppojen keskihintaiset lumikengät soveltuvat harrastukseen vallan mainiosti, mutta moni innostuessaan panostaa astetta parempiin kenkiin, ja onneksi nykyään vaihtoehtojakin alkaa löytymään niin siteiden, kuin materiaalivalintojenkin puolesta. Miehille ja naisille on joillakin merkeillä jopa omat mallinsa.

Lumikengät valitaan oman käyttötarkoituksen ja käyttäjän pituuden ja painon mukaan. Ennen kenkien hankintaa kannattaa siis miettiä, minkälaisessa maastossa niitä saattaisi todennäköisimmin jatkossa käyttää. Perusideana voidaan sanoa, että mitä enemmän pinta-alaa lumikengässä on, sitä paremmin se myös kantaa. Lumikengät on perinteisesti valmistettu puusta ja nahasta käsityönä, mutta nykyään rungon rakenne on useimmiten muovinen tai putkimainen (alumiini, sekoitemetalli tai titaani). Puiset lumikengät kantavat hyvin, mutta eivät painonsa ja jääraudattomuutensa vuoksi sovellu juurikaan mäkiseen maastoon. Muoviset lumikengät ovat käytössä kestävimmät ja hinta ei useinkaan huimaa päätä. Putkirunkoiset lumikengät ovat etenkin aktiivikäyttäjien suosiossa, sillä ne soveltuvat parhaiten upottaville, pehmeille hangille ja niistä löytyy aggressiivisemmat jääraudat, jolloin niiden käyttö mäkisessä maastossa on myös monipuolisempaa. Näitäkin löytyy laatu- ja hintaluokassaan laidasta laitaan.

Siteet pitävät kengän paikoillaan käyttäjän omassa jalkineessa. Siteitä on monenlaisia, niin säädettäviä kuin säätämättömiäkin ns. one size-siteitä. Etenkin kovin kylmissä keleissä alkaa arvostamaan siteiden helppokäyttöisyyttä ja kestävyyttä. Me ollaan todettu ainakin muoviset kiristettävät siteet ja nauhakiristeiset siteet käytännöllisiksi kylmillä keleillä. Lisäksi kengissä on erilaisia pohjalevyjä, kärkikuppeja, nousurautoja, kannan lukituksia ja jäärautoja.

Jalkineet asetetaan lumikenkään ja siteet säädetään jalkineihin sopiviksi. Jalkineeksi suositellaan tarpeeksi jämäkkää, nilkkaa tukevaa talvikenkää ja tietysti maaston mukaan joko vedenpitävää tai ei. Hyvät säärystimet suojaavat lumen luikahtamista lahkeiden tai kengän sisään.

Sauvat on suositeltava väline lumikenkäilijän tueksi ja etenkin tehoa sekä tasapainoa antamaan. Upottavassa hangessa sauvat tukevat ja jakavat painoa tasaisemmin sekä lumikengille, että sauvoille. Sauva voi olla kiinteä tai teleskooppinen, käyttäjän pituuden mukaan sopivaksi valittu. Useimmiten lumikenkäilijän sauvassa on iso sompa.

Muoviset lumikengät, joissa one size-siteet ja pienet jääpiikit pohjassa

Muoviset lumikengät, joissa säädettävät siteet, isohkot jääraudat sekä kannan lukitus (lukitus voi auttaa takaperin kuljettaessa, tai esimerkiki telttapaikkaa tampattaessa)

Metallirunkoiset lumikengät, joissa säädettävät siteet ja isohkot jääraudat pohjassa

Minne lumikenkäilemään?

Lumikenkäilyä voi harrastaa lähestulkoon missä vain, missä on lunta. Luonnonsuojelualueilla ja rajoitetuilla liikkumisalueilla on syytä kiinnittää huomiota reittivalintoihin etenkin siltä kannalta, kuinka herkkää on kasvusto lumen alla. Lumikengillä voi kävellä niin umpisessa lumihangessa metsän keskellä, vähäisellä lumipeitteellä järven jäällä, kuin kivuta ja laskeutua loivia tuntureita ja mäkiä maastossa. Lähimetsä on mitä mainioin paikka aloittaa lumikenkäilyharrastus ja etenkin lasten kanssa lähiluonnossa seikkaillessa on lajiin matala kynnys tutustua.

Meidän top 3 lumikenkäilypaikat

• Kolin kansallipuisto
• Pallastunturi
• Riisitunturi

Kolin kansallispuisto

Kolin kansallispuisto

Aitoja elämyksiä ja hauskaa luontoliikuntaa – konkareiden vinkit lumikenkäilyyn

Saimme kokeneet lumikenkäilijät Petri Teräväisen ja Pasi Juutilaisen Suomen Lumikenkäilijät ry:stä vastaamaan kysymyksiimme lumikenkäilystä.

1. Osaatteko arvioida kuinka aktiivista lumikenkäilyharrastus on tällä hetkellä Suomessa?

Petri: Tuntuma on se, että harrastus on taas uudessa nousussa. Lumikenkiä myydään hyvin ja opastetut lumikenkäretket ovat erittäin suosittuja. Yleensäkin luonnonrauhan merkitys kiireiselle ihmiselle on kasvattanut suosiota ja lumikenkäily on hyvä keino paeta kiirettä ja melua. Harrastajien määrä on vaikea tarkkaan arvioida, mutta aikanaan 2000-luvun alussa Suuressa liikuntatutkimuksessa arvioitiin harrastajia olevan n. 120 000 ( 1 krt / viikko). Tästä lajin suosio on vahvasti kasvanut, mutta lumikenkäily on kuitenkin vain ”väline” talviliikuntaan, aika harvalle se on varsinainen harrastus. Lajin harrastamiseen vaikuttaa toki lumen määrä eteläisessä Suomessa, pohjoisessa on onneksi lumitakuu ja lumikenkäily onnistuu varmasti monen kuukauden ajan.

Lumikenkäaktiivina toivon toki, että laji saa näkyvyyttä ja sitä myötä ihmiset innostuvat kokeilemaan. Esimerkiksi ohjelmapalvelutuotteena lumikenkäily on saavuttanut vakiintuneen aseman ja sitä kautta lajin piirissä on todella paljon ihmisiä.

Pasi: Harrastajien määrä on vaikea tarkkaan arvioida, mutta mutta aikanaan 2000-luvun alussa Suuressa liikuntatutkimuksessa arvioitiin harrastajia olevan n. 120 000 ( 1 krt / viikko ) Tästä lajin suosio on vahvasti kasvanut, mutta lumikenkäily on kuitenkin vain ”väline” talviliikuntaan, aika harvalle se on varsinainen harrastus.

2. Mitkä ovat tärkeimmät varusteet lumikenkäilyyn?

Petri: Maalaisjärki ja iloinen reissumieli ovat ne tärkeimmät. Talvisiin olosuhteisiin tulee suhtautua nöyrän kunnioittavasti ja suunnitella retket sen mukaisesti. Tuttu maasto on lumiseen aikaan aivan eri näköinen ja pakkanen tuo vielä omat haasteet. Lumikengät ovat tärkeä varuste eli ne kannattaa valita huolella, jolloin niistä saa monivuotiset ja luotettavat kumppanit. Jalkineisiin, sukkiin, alusasuihin ja kerrospukeutumiseen on myös hyvä paneutua huolella. Retkelle otetaan aina mukaan juotavaa ja syötävää, suunnistustaito + välineet, taukovaatetta ja otsalamppu. Muita varusteita retken pituuden mukaan.

Pasi: Talviretkeilyyn soveltuvat varusteet aktiviteettitason mukaan ( kuntoilu / retkeily / virkistäytyminen). Lumikenkäsauvat ovat isosompaiset, jolloin kantavuutta ja tasapainoa saadaan vaihtelevissa maastoissa ja lumiolosuhteissa. Omien jalkineiden vedenhylkivyys ja lämpöominaisuudet on hyvä varmistaa sekä se, että niistä saa riittävästi tukea nilkoille, ja että lumikenkien siteet ja omat jalkineet ovat ”yhteensopivat”. Housuissa lumipussit/lukot tai säärystimet ovat myös hyödylliset.

3. Miten lumikenkäilyn voi aloittaa? Voiko varusteita vuokrata jostain ja tarvitseeko käydä opastettua kurssia?

Petri: Välttämättä mitään sen kummempaa kurssia ei tarvitse käydä, mutta parhaan hyödyn saamiseksi on ehkä hyvä osallistua opastetulle lumikenkäretkelle, johon oppaan palveluiden lisäksi kuuluu myös varusteet. Lumikenkäilyssä on muiden lajien tapaan omat suoritustekniikat, jotka on hyvä opetella ohjaajan avulla. Talviturvallisuutta on myös tärkeä opetella ammattitaitoisen oppaan johdolla. Retkiasioissa voi olla yhteydessä vaikkapa Suomen Ladun paikallisyhdistyksiin tai oman kotiseudun ohjelmapalveluyrityksiin. Internetin ihmeellisestä maailmasta löytyy myös paljon materiaalia, laji on kuitenkin monissa maissa todella suosittua. Facebookissa on oma ryhmä ’lumikenkäily – snowshoeing’, jonka tarkoitus on levittää tietoa lajista ja varusteista ja jakaa hienoja valokuvia talvisilta retkiltä. Sitä kautta voi myös sopia lumikenkädeittejä 😉 Lumikenkätinder!

Pasi: Monissa hiihtokeskuksissa on mahdollisuus vuokrata lumikenkiä. Retkeilykaupat vuokraavat / antavat testattavaksi lumikenkiä muutamaksi päiväksi, jolloin kenkiin voi tutustua omassa käyttöympäristössään.

4. Kenelle lumikenkäily soveltuu?

Petri: Laji soveltuu kaikille. Lumikenkäily on edullinen laji ja välineet huoltovapaita ja pitkäikäisiä. Riittää, kun on lunta maassa, jolloin sitä voi harrastaa melkeinpä missä tahansa.

Pasi: Kaikille vauvasta vaariin, ”kuka osaa kävellä, osaa lumikenkäillä”. Erinomainen perheliikuntamuoto, jossa reittiä ja vaativuustasoa voi säädellä osallistujien edellytysten mukaan, lähiluontoliikuntaa parhaimmillaan, jolloin talviseen luontoon tutustuminen onnistuu vaivattomasti. Matkailutuotteena helposti toteutettava ja esim hiihtoon verrattuna matalamman kynnyksen liikuntalaji. Lumikenkäilyä käytetään aktiivisesti esimerkiksi kehitysvammaisten liikuntaterapiassa ja jopa heidän kilpailutoiminnoissaan (Special Olympics).

5. Onko lumikenkäily retkeilyä vai kuntoilua?

Petri: Retkeilytoimittaja Joel Aholan sanoin:”Eväät tekevät lenkistä retken.” Lumikenkäily on hieno retkeilylaji ja kenkien avulla pääsee paikkoihin, joihin ei pääse jalkaisin tai suksilla. Lumikenkäilyn avulla koetut luontoelämykset aiheuttavat sen, että kuntoilu tulee ikään kuin huomaamatta, kaupan päälle. Kuntoilua ajatellen lumikenkäily on tehokasta, kovillakin pakkasilla tulee lämmin nopeasti.

Pasi: Lumikenkäily on mielentila. Se on tapa liikkua talvisissa olosuhteissa, joten valinta on jokaisen omissa tarpeissa, harrastus- ja käyttötasoja on yhtä paljon kuin on lumikenkäilijöitä, juuri se on lajissa parasta, että se on kaikille soveltuva ja sovellettavissa, hyötykäyttö harrastajille ( esim luontovalokuvaajat ) tai mökkiläisille kulkemisen apuväline, kuntoliikkujan tai jopa kilpailijan harjoituksen apuväline mutta ennen kaikkea se mahdollistaa kurkistamisen talviseen luontoon, lähimetsissä tai kaukana korpimaisemissa

6. Minkälaisissa maastoissa ja olosuhteissa lajia voi harrastaa? Voiko lumikengillä kävellä missä vain, (vai) onko Suomessa merkattuja lumikenkäilyreittejä?

Petri: Lumikenkäilyyn pätee jokamiehenoikeudet. Sitä voi harrastaa missä tahansa maastossa, mutta tuntemattomissa paikoissa on hyvä tietää, mitä lumen alla on. Suot voivat olla kosteita kovillakin pakkasilla ja vesistöjen virtapaikat tulee myös olla tiedossa. Muuten kengät toimivat tasaisella ja hyvinkin vaihtelevassa maastossa. Suomessa on myös paljon merkittyjä lumikenkäreittejä, lähinnä maamme kansallispuistoissa.

Pasi: Lumikenkäilyn rikkaus tulee oikeastaan siitä, ettei liikkumiseen ole alueellisia tai maastollisia rajoitteita, toivottavaa olisi että lumikenkäilijä kunnioittaa muiden vastuullisten luontoliikkujien tapaan luontoa itsessään sekä huomioi samalla muut kanssakulkijat sekä retkien vaikutuspiirissä olevat muut ihmiset, asumukset jne. Parhaimmat kokemukset tulevat koskemattomilta hangilta, jolloin myös lumikenkien ominaisuudet pääsevät parhaiten esiin, latu-urilla liikkumista tulee välttää ja valmiiden reittien orjallinen noudattaminen saattaa antaa lajista turhan suppean kuvan, tärkeää on kuitenkin varmistaa suunnatessaan umpihangille, että ymmärtää lajin eron tavalliseen maastokävelyyn, etenemisnopeus on hitaampaa ja rasittavuus sulan maan liikuntaan verrattuna huomattavasti suurempaa.

7. Mitkä on teidän suosikkipaikat lumikenkäretkeen?

Petri:

• Kivikko, Helsinki – kotiovelta lumiseen metsään, kun lunta on. Lähiluonto tarjoaa kaikille meille yllättävän paljon elämyksiä ympäri vuoden. Runsaslumisina talvina liikenteen melu häviää olemattomiin ja retkikeittimellä keitetyt kahvit kallionkolossa maistuvat aivan yhtä hyvältä kuin Koilliskairassa tai Pallaksella.
• Pallas-Yllästunturin kansallispuisto – henkilökohtainen suosikki kaikkina vuodenaikoina. Täydellinen ympäristö rauhoittumiseen turvallisten tuntureiden ympäröimänä. Jokaiselle on hyvä päästä kokemaan ihmisen pienuus avaran luonnon säestyksellä.
• Lumikenkäily hyvän ystävän vierellä – lumikenkäily tarjoaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Fyysisellä paikalla ei ole väliä, kunhan kenkien alla on lunta ja mukana on hyvää seuraa. Lumikenkäilessä voi pysähtyä patsastelemaan ja ihmettelemään ja vaihtamaan ajatuksia vaikkapa jokaisen askelen jälkeen tai kulkea yhdessä olemalla aivan hiljaa. Parhaat elämykset jaetaan.

Pasi:

• Ei ole huonoja paikkoja, on vain huono mielikuvitus….
• Oulangan Kansallispuisto / Basecamp Oulanka maastot Myllykosken maisemissa / Karhunkierroksen reitit, Koli, Olympiastadionin / Mäntymäen kalliot Hgin ytimessä

8. Ja loppuun vielä teidän vinkit ja terveiset kaikille lumikenkäilijöille?

Petri: Harrastakaa, käykää lumikengillä uusissa paikoissa ja muistakaa myös lähiluonnon tarjoamat elämykset! Talvinen luonto antaa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja lumikenkäretken aikana keitetyt nuotiokahvit ja makkaranpaisto saavat ihmisen voimaan oikein hyvin!

Pasi: Tutut maastot ja jopa lähimetsät kodin lähellä näyttävät aivan erilaisilta talvella, lumikengät on väline elämykselliseen luontoon, ota mummo mukaan ja nauti aidoista elämyksistä ilman kiirettä, rauhoitu katselemaan lumijälkiä, kuuntele hiljaisuutta ja koe vapaus.

Pasi Juutilainen ja Petri Teräväinen Oulangan kansallispuistossa – Kuva: Sakke Niemi

”Tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki.” -Aaro Hellaakoski

Lisää tietoa lumikenkäilystä Facebook sivuilta Lumikenkäily – Snowshoeing

Suurkiitos haastattelusta Pade ja Petri ja nautinnollisia lumikenkähetkiä teille ja kaikille lukijoille! Muistakaa tägätä #luontohaaste kuviin ja paljastaa omat vinkkinne talvisiin lumikenkähetkiin!

Tekstissä on käytetty lähteenä:

• Suomen Latu – Lumikenkäohjaajan opas
• Lumikenkäilijät Ry internet sivut: www.snowshoe.sporttisaitti.com