Talviuinti jakaa mielipiteet – moni sitä rakastaa ja toiset sen kaukaa karttaa

Avantoa ei välttämättä kaikkialle synny. Sen sijaan käsitteestä talviuinti voidaan puhua koko Suomen mittakaavassa kun talviaikaan uidaan luonnonvesissä. Talviuinti on Suomessa nykyään vakiintunut terveysliikuntalaji, jota harrastaa vuosittain yli 100 000 ihmistä.

Me haastettiin itsemme viime vuonna eräopaskoulun aikana joka aamu pulahtamaan avantoon. Haastaminen kannatti, sillä siitä lähtikin päivät aivan loistavasti liikkeelle ja jopa pieni talviuintiriippuvuus saattoi saada alkunsa. Tänä talvena käydään silloin tällöin lähiympäristön avantopaikoissa. On aina yhtä ihanaa, kun pitkästä aikaa pääsee pulahtamaan kylmään veteen. Halutaankin nyt raottaa hieman talviuintiin liittyviä faktoja ja uskomuksia, jakaa kokemuksia tästä hurjalta tuntuvasta lajista ja tietysti kannustaa muitakin kokeilemaan ja koukuttumaan!

Luontohaaste haastaa nauttimaan talvesta – Pulahda talviseen luonnonveteen!

Kuusijärven savusauna ja talviuintipaikka

Talviuinnin terveydelliset tekijät 

Talviuinnista puhuttaessa ja sitä perusteltaessa mainitaan hyvin usein terveydelliset tekijät. Kaveria tai sukulaista motivoidaan mukaan pulahtamaan kylmän veden parantavan vaikutuksen vuoksi. Ja tunteehan sen aina itsekin, ainakin olo on välittömästi uimisen jälkeen erilainen! Kylmässä vedessä tutkitusti lisämunuaisesta vapautuu kortisolia ja adrenaliinia, jotka lisäävät lämmöntuottoa, tehostavat verenkiertoa ja kylmänsietoa. Aluksi verenpaine kohoaa, mutta perusverenpaineen on havaittu laskevan säännöllisen talviuinnin avulla. Todisteita on myös talviuinnin avusta erilaisiin kipuihin, kolotuksiin ja kylmänsietokykyyn. Talviuinti myös nostaa elimistön antioksidanttitasoa.

Talviuinti tuo fyysisten terveysvaikutuksen lisäksi henkistä mielihyvää. Talviuinti on matalariskinen terveysliikuntalaji, johon on suhteellisen helppo kannustaa uusia ihmisiä mukaan ainakin kokeilemaan. Veteen pulahtaminen voi parhaassa tapauksessa auttaa ihmistä ylittämään itsensä ja rohkaistumaan muutenkin. Talviuinti ja saunominen on useille yhteisöllinen ja mukava tapahtuma, jossa voi löytää uusia ystäviä ja paikan arjesta irtautumiseen.

Lajin aloittaminen – miten ja mitä välineitä?

Talviuinnin aloittamiseen ei oikeastaan tarvitse muuta kuin paikan, jossa pääsee veteen turvallisesti pulahtamaan. Ja tietenkin rohkeuden kastautua. Yleisissä talviuintipaikoissa uimapuku tai uimahousut ovat mukavuustekijä sekä itselle, että muille kävijöille. Omassa rannassa sitä voi sitten kirmata ihan luonnon asussa kylmään veteen. Tossut antavat jaloille suojaa kylmältä ja niitä löytyykin jos jonkinlaisia. Muovipohjaiset, verkkopintaiset tossut ovat suosiossa, sillä vesi pääsee helposti valumaan niistä pois, eikä jää kengän sisään kylmettämään jalkapohjaa. Osa käyttää ohuita neopreenitossuja- tai sukkia, joille on käyttöä muissakin vesilajeissa. Myös käsiin saa neopreenisiä hanskoja, mutta niitä ei läheskään kaikki talviuimarit käytä. Itselle sopivat tossut, uimasukat tai hanskat löytyvät vain testaamalla. Talviuinnissa pyritään välttämään ylimääräistä elimistön oman lämmön haihduttamista, siksi esimerkiksi pipon käyttöä suositellaan, eikä päätä yleensä kastella veteen. Pipo sekä auttaa säilyttämään kehon lämpötilan ja suojaa korvia kylmältä. Vastaavasti saunaan mentäessä pipo suojaa korvia kuumalta.

Käytönnössä avantouinti toimii niin, että kroppa on hyvä lämmitellä ennen avantoon menoa, vaikka pienellä jumpalla. Oikeaoppisena tapana pidetään uimista sekä ensimmäiseksi paikalle tultaessa, että viimeiseksi ennen kotiin lähtöä. Saunominen tapahtuu tämän välisenä aikana ja pulahduksia voi tehdä niin monta kuin hyvältä tuntuu. Saunasta ei suositella menemään suoraan avantoon, vaan kehon täytyy antaa ensin hieman viilentyä. Monissa paikoissa saunalta onkin matkaa uintipaikalle, jolloin pakostakin joutuu viilentymään matkalla uimaan. Avannossa kannattaa käydä aluksi vain pienen hetken ja sitten lisätä aikaa, kun totut avannossa käymiseen. Hengitä rauhallisesti, voit myös vetää keuhkot täyteen ja rauhallisesti hengittää ulos pulahduksen aikana.

Tärkeintä on kuunnella itseään. Tavoitteena on hyvä olo. 

Jos parin sekunnin pulahdus riittää, ei ole syytä muiden painostamana uida minuutteja tai sen useampia kertoja. Saunomisen ja uimisen jälkeen on ihana pukea lämmintä ja mukavaa vaatetta päälle, jolloin vältät myös vilustumisen. Uimaan ei saa koskaan mennä alkoholin vaikutuksen alaisena tai raskaana ollessa. Jos yhtään uinti oman terveyden kannalta epäilyttää, niin keskustele lääkärin kanssa, onko avantouinti sinulle sopiva harrastus.

          Talviuintivinkit

• Pakkaa talviuintiretkelle mukaan ainakin pipo, pyyhe, uikkari, eväitä ja KAVERI <3
• Kastautuessasi kylmään veteen, pyri rauhoittamaan ja tasaamaan hengityksesi. Tiedosta etukäteen, että hengitys saattaa salpautua hetkeksi.
• Jos kokeilet talviuintia ensimmäistä kertaa, kastaudu vain lyhyehkösti rappusten läheisyydessä. Pidä kaveri aina mukana myös uintipaikalla.
• Käy halutessasi saunassa ennen seuraavaa pulahdusta, mutta muista värjötellä muutama minuutti saunan ja uimisen välillä.
• Juo uimisen (ja saunomisen) aikana tarpeeksi vettä ja syö uimisen jälkeen pientä välipalaa

Hiekoitettu reitti ehkäisee liukastumisia talviuintipaikalla

TALVIUINTIHAASTATTELU – Diary of 100-lakes – Saana Vuorio ja Laura Rostén-Jokinen

Me bongattiin viime vuonna inspiroiva Instagram-tili, jossa kaksi naista uivat vuoden aikana sadassa eri järvessä ympäri Suomen. Uiminen jatkui siis talvellakin, joten tuumattiin, että nämä naiset, jos ketkä ovat todennäköisesti jo aikamoisia eksperttejä jakamaan parhaimmat vinkit ja kokemuksensa luonnon vesissä uintiin myös talvisaikaan. Kiitos Saana ja Laura haastattelusta! <3

Mikä on Diary of 100-lakes?

Diary of 100-lakes on talviuintiin hurahtanut ja Suomen järviä sekä luontoa rakastava kaksikko, joka ui vuonna 2017 sadassa eri Suomen järvessä Suomen 100-vuotis itsenäisyyden kunniaksi. Sittemmin jatkamme hyväksi havaittua talviuintiharrastusta ja luontoelämysten hankkimista.

dav

dav

Miten aloititte talviuinnin?

Aloitimme talviuinnin oikeastaan sattumalta. Saimme idean, että olisi mielenkiintoista kokeilla lajia, josta aikaisemmat kokemukset olivat 15 vuoden takaa. Jäimme molemmat koukkuun melkein heti. Meillä oli tuona ensimmäisellä kerralla saunassa seurana talviuintikonkareita, jotka ystävällisesti ohjeistivat meitä talviuinnin saloihin. He myös kannustivat meitä tulemaan toistekin: ensimmäisen kerran perusteella kun ei voi vielä tietää millaista talviuinti oikeasti on ja miten hyvältä se tuntuukaan. Siitä toisesta kerrasta jäimmekin sitten koukkuun. 🙂

3. Helpottaako talviuinnissa kylmyys ajan kanssa?

Kylmältä vesi kyllä aina tuntuu, varsinkin ensimmäinen pulahdus, mutta se kylmyyden tunne riippuu pitkälti siitä, millaisella fiiliksellä veteen menee. Kylmyys on kuitenkin erilaista kuin talviuintia aloittaessa ja kynnys mennä avantoon laskee ajan kanssa.

4. Saunan kautta uimaan ja takaisin saunaan – vai jotain muuta?

Tykkäämme käydä useita kertoja kerralla järvessä, joten sauna on silloin ehdoton. Ensimmäisen uinnin teemme aina ennen saunaa. Koska ilta alkaa avannosta se myös päättyy avantoon. Eli viimeisen uinnin jälkeen ei enää saunota.

5. Mitkä on teidän mielestä hyviä varusteita talviuintia varten? Millaiset tossut, tarviiko hattua, entä hanskoja?

Käytämme varusteista ainoastaan uintitossuja. Pipoja tai hanskoja emme ole tottuneet käyttämään. Ainoastaan ilman saunaa käydessämme on pipo päässä. Tossut meillä on kumiset ja reikäiset, joista vesi valuu heti ulos toisin kuin neopreenitossuista. Kumiset kengät ovat myös yllättävän pitävät liukkaallakin polulla saunasta järveen.

6. Mitä vinkkejä antaisitte talviuintia vieroksuvalle tai rohkaisua kaipaavalle?

Talviuinti on ehdottomasti kokeilun arvoinen laji! Olemme itsekin olleet ennen arkoja kylmän saati sitten jäisen veden suhteen, mutta se fiilis on mieletön, kun nousee avannosta ja malttaa rauhassa kävellä saunalle. Hetken pistelyn jälkeen kropassa on miellyttävä, lämmin tunne, arkimurheet ovat jääneet avantoon eikä saunaan ole mikään kiire. Parin kokeilukerran jälkeen koukkuun jääminen on tosin suuri riski. 😉

7. Liittyykö talviuintiin tiettyä tekniikkaa, esimerkiksi hengitystekniikka tai pulahdusten terveellistä määrää?

Kylmä vesi saattaa ensimmäisillä kerroilla tuntua siltä, että se salpaa hengen. On muistettava hengitellä rauhallisesti ja alkuun hengittämiseen kannattaa keskittyä. Rauhallinen rintauinti sopii meille parhaiten, mutta monille riittää pelkkä kastautuminen vedessä. Olemme todenneet että 4-6 pulahduskertaa on meille sopiva määrä, vaikka usein sitä ei malttaisi lopettaa. Seitsemän tai enemmän saavat aikaan myöhemmin hektisen olon. Monelle kuitenkin 3 kertaakin on sopiva määrä. Saunasta avannossa käydessä on muistettava antaa kropan viilentyä ennen veteen menoa, muuten riskinä on verenpaineen liiallinen heittely. Vettä on myös muistettava juoda paljon. Talviuinnissa on tärkeä kuunnella omaa kehoa ja kokeilemalla löytää itselle parhaiten sopivat tavat ja rytmit.

8. Mitkä on teidän lempipaikat talviuintiin ja luonnon vesissä uimiseen ylipäätänsä?

Meille talviuinnin lempipaikka on Sääksjärvi Nurmijärvellä. Toki Suomi on täynnä upeita talviuintipaikkoja, joista meille on mieleen jäänyt mm. Rauhaniemen kansankylpylä Tampereella Näsijärven rannalla, Littoistenjärvi Liedossa Villa Järvelässä sekä Katrinranta Mäntsälässä Sääksjärven rannalla, näin muutamat mainitaksemme. Talviuintikauden ulkopuolella tykkäämme käydä Vihdin ja Lopen suunnalla, joista löytyy lukemattoman paljon ihania järviä joissa uida. Esimmerkiksi mielettömän kirkasvetiset Melkuttimet Lopen Räyskälässä on upea paikka päivävaellukseen ja pulahdukseen. Ikimuistoisimmat uintikokemukset syntyvät luonnonrannoissa, joissa pulahtamaan pääsee mäntykankaalta, suomättäältä tai kalliolta.