Suomalainen  <3 kahvi

Suomalainen juo kahvia eniten koko maailmassa, keskimäärin noin 10 kiloa henkilöä kohden vuosittain. Se on valtava määrä, mutta kyse ei olekaan pelkästä kahvin juomisesta, vaan myös paljon muusta. Kahvin juonti on liittynyt olennaisesti suomalaiseen elämään ja kirjavasti erilaisiin niin arki, kuin juhlahetkiinkin. Ensimmäisen kerran Suomeen tuotiin kahvia 1720-luvulla turkulaisten laivoilla. Aluksi kahvi oli rikkaiden herkku, mutta 1800-luvulla kahvikulttuuri vakiintui koko maahan. Suomalaiset ovat liikkuneet ja työskennelleet metsissä, joissa kahvi nautittiin tulilla keitettynä tauoilla ja päivän päätteeksi.

Retkeilijät juovat kahvinsa perinteisesti nokipannulla keitettyinä. Kahvi antaa retkeilijälle energiaa herätä tai jatkaa matkaa, se myös lämmittää ja luo retkelle taukohetken. Nokipannukahvin keitto onkin monelle tärkeä osa retkeilyä ja hyvä taito osata myös retkeillessä kahvinjanoisten ystävien kanssa. Kahvittelu luonnon keskellä on kuitenkin ennen kaikkea fiilistelyä ja seurasta nauttimista, joko omasta tai retkiseuralaisten.

Nokipannukahvin salat

Nokipannukahvi on keitetty erityisesti tulille tarkoitetulla kahvipannulla. Tulilla pannu nokeentuu  ja on siksi mustan värinen. Pannua pestään käytön jälkeen sisältä, mutta ulkopintaa ei ole tarpeen suuremmin jynssätä tai kiillottaa. Perinteinen nokipannu on iso ja painava, mutta nykyään retkeilijä usein kantaa mukanaan pienempää ja kevyempää pannua. Erilaisia nokipannuja voi löytää kirppiksiltä ja tietysti retkeilykaupoista. Nokipannukahvin keittotapoja on lähes yhtä monta, kuin on sen keittäjiäkin. Toisille kahvin keitto on hyvin suurpiirteistä, joku toinen taas mittaa kaiken tarkasti. Joku kiehauttaa tai kuohauttaa kahviveden kerran, joku kolme kertaa ja joku ei kertaakaan. Joku sekoittaa porot tai purut kahviin, kun toinen taas ei missään nimessä sekoita Yhtä absoluuttisen oikeaa keittotapaa ei ole olemassakaan, koska kahvi keitetään oman maun ja fiiliksen mukaan. Ja se siinä oikeastaan onkin parasta – itselle voi tehdä juuri sellaista kahvia mistä itse tykkää, ja miksei vaikka joka kerralla erilaista jos siltä tuntuu. Retrkeilyporukasta usein löytyy kahvinkeittäjä, jonka nokipannukahvi on ehdottomasti parasta ja kun kysyt reseptiä se on keittäjän omassa päässä. Hyvä retkikahvi onkin monelle ylpeyden aihe.

Useimmiten nokipannukahvin keitossa keskustelua herättää erityisesti se, miten kahviporot laskeutuvat pinnalta pohjaan ja imeytyvät kahviveteen parhaiten. Kahviporojen joko annetaan laskeutua itsestään pannun pohjalle hautuen, sekoitetaan tikulla sekaan tai säikäytetään laskeutumaan. Prosessiin on myös liitetty tarinoita ja uskomuksia, joiden mukaan kahvista säikäytetään pois kahvin paha henki. Säikäytystapoja on monenlaisia. Kaada tilkka tai kaksi kylmää vettä tai koko mukillinen lunta kahvin sekaan, kahvipannun kylkeen voi kopauttaa puukolla tai koko kahvipannua voi kopauttaa pöytään.

Luontohaasteen nokipannukahvin valmistusohje

1L vettä, 1,5dl pannukahvia

1. Tee tulet. Mittaa vesi pannuun ja asettele pannu joko ritilän päälle, “kattilakoukkuun” tai suoraan nuotioon kiinni (nahkaiset notskihanskat ovat kätevä apu)
2. Kiehauta vesi ja siirrä pannu pois tulelta
3. Kaada pannukahvin poroja suoraan kahvipussista veteen. Kahvin poroja tulee kataa, kunnes porot muodostavat pienen keon veden pinnalle.
4. Laita pannun kansi kiinni ja odota, että porot alkavat laskeutumaan pannun pohjalle. Kaada hetken kuluttua tilkka kylmää vettä porojen sekaan, jolloin ne säikähtävät paremmin pohjaan. Odottele ja annan kahvin tekeytyä ainakin viisi minuuttia.
5. Kahvi on valmis nautittavaksi. Kaada aluksi ensimmäinen tilkka kahvia sivuun, jotta pinnalle jääneet porot poistuvat. Pieni kuusen oksa pannun nokassa karsii viimeisetkin porot ja antaa ripauksen metsän makua kahviin. Perinteisesti nokipannukahvi juodaan mustana, mutta toki siihen voi oman maun mukaan lisätä maitoa ja sokeria. Kookosmaitojauhettakin ollaan joskus sekoiteltu sekaan eksoottisemman maitokahvin saamiseksi.
   

   Kahvi maistuu tietenkin parhaalta omasta kuksasta juotuna <3

Kahvin keittelyn ja nautiskelun jälkeen ylimääräiset porot  on hävitettävä ja nokipannu putsattava, jotta siitä on hyvä nautiskella seuraaviakin sumppeja. Kahviporot voi retkeilykohteissa viedä esimerkiksi puuceen pönttöön. Nokipannun voi putsata huljuttelemalla se raikkaalla vedellä.

“Tunteella ja fiiliksen mukaan. Noin 1l vettä, 1,5dl Cafe Parisien tummapaahtoa ja aina vielä vähän eli pieni hyppysellinen lisää. Kiehauta vesi, ota pannu pois tulelta ja lisää kahvi. Tilkka kylmää vettä ja odottele. Kaada kahvia rauhallisesti kuksaan ja nauti!”

Marica Korolainen – Ricasluonto

Nautinnollisia nokipannukahvihetkiä!

Ella ja Kaisa