Tiskaaminenhan on sitä että kiepauttaa lautasta purossa, että huitaisee tassunsa ja heittää vihreän lehden menemään, eihän se ole yhtään mitään

– Nuuskamuikkunen

Erilaisia tiskaustapoja

On olemassa paljon erilaisia tapoja hoitaa likaisten astioiden pesu retkellä. Usein, kuten muussakin retkeilyyn liittyvässä, on käytänteet tiskaamiseen opittu omilta vanhemmilta tai muilta retkeilyyn alkujaan kannustaneilta ihmisiltä. Perinteisesti on saatettu esimerkiksi käyttää palanen sammalta tai kimpullinen heinää kattilan puhdistamiseen. Se miten joskus aikoinaan on opetettu, ei välttämättä nykypäivänä ole kuitenkaan paras tapa.

Tiskaaminenhan on aika simppeliä. Tarvitaan vettä, pesuainetta ja jotain millä jynssätä lika pois. Kaikessa yksinkertaisuudessaan on kuitenkin kyse vain tiskaamisesta, joten ei tehdä tästä liian monimutkaista. Aina kannattaa olla vastuullinen retkeilijä ja toimia sen mukaan, että minimoi omista toimistaan luonnolle aiheutuvat haitat.

Hygienia  

Hygieniasta kannattaa tietenkin pitää huolta retkellä. Jos on kyse vain omista tiskeistä, on luonnollisesti meneteltävä oman hygienatasonsa ja mukavuusmieltymyksensä mukaan, luontoa kunnioittaen. Myönnettäköön, että esimerkiksi me itse harvoin käytetään omille tiskeille lainkaan tiskiainetta. Sen sijaan useimmiten ainoastaan kiehautetaan tilkka vettä ja huljautetaan lastaa apuna käyttäen kattila ja ruokailuastia puhtaaksi. Jos taas toimitaan ryhmässä, on hygieniaan kiinnitettävä tarkempaa yleistä huomiota. Hauskuus on kaukana silloin, jos koko porukka saa vatsataudin. Käsidesiä voi hieroa käsiinsä sekä ennen ruoanlaittoa, että tiskaamisen aloittamista.

Tiskiharja ja muut tiskausvälineet

Meillä kulkee mukana “tiskipussi” eli jonkinlainen pussukka, jossa on tiskiharja, pieni pullollinen tiskiainetta ja käsidesiä. Monien suosima tiskiharjaratkaisu on perinteisen tiskiharjan irtopää. Harjan varsi vie turhaa tilaa rinkassa. Luontaistuotekaupoista ja isommista päivittäistavarakaupoista saa myös luontoystävällisempiä tiskiharjan päitä. Joku kantaa mukana lisäksi pientä tiskiliinaa, jolla astiat saa nopeasti kuivaksi.

Perinteisesti tiskaamiseen on käytetty myös erilaisia luonnon materiaaleja. Sammalen tai kuusen oksan repiminen tiskaamista varten ei ole kuitenkaan luontoystävällisin vaihtoehto, eikä tämä toki edes kuulu jokamiehen oikeuksiin. Hieno hiekka voi olla pinttyneeseen likaan avuksi, mutta se naarmuttaa kattiloita herkästi. Puista tippuneita lehtiä ja uusiutuvia luonnonkasveja voi toki hyödyntää, esimerkiksi isot piharatamon lehdet voivat toimia hyvinä tiskareina.

Biohajoava tiskiaine

Biohajoava tiskiaine on vastuullisen retkeilijän valinta. Ei oikeastaan ole mitään syytä käyttää normaalia tiskiainetta, koska nykyään voi niin helposti valita myös ympäristöystävällisen vaihtoehdon. Luontaistuotekaupoista ja myös isommista ruokakaupoista saa ainakin isoissa pakkauksissa biohajoavia tiskiaineita, joita voi sitten pullottaa pienempään astiaan kotona. Kannattaa testata oman retkelle lähtevän tiskipullon kestävyys jo kotona. Silikoninen pikkupullo voi olla hyvä ratkaisu, mutta varmista, että korkki pitää. Biohajoava tiskiaine soveltuu tietenkin myös kotona tiskailuun!

Vinkit vikkelään retkitiskaamiseen

• Lämmitä vettä kattilassa heti ruoan valmistuksen päätteeksi, jotta ruoan rippeet eivät jämähdä kattilaan. Käytä samaa vettä tiskaamiseen.
• Tiskaa reilun matkan päässä järven, lammen, puron ja joen rannasta. Näin ei saippua sekoitu vesistöön eivätkä ruoantähteet jää lillumaan veden pinnalle. Jos ruoantähteitä on runsaasti, joko hautaa ne maakuoppaan tai vie mukana kotiin.
• Jos haluat käyttää saippuaa, kaada sitä tippa astioihin ja pyöräytä astioita tiskiharjalla lämpimän veden kera. Kaada käytetty tiskivesi maahan, sammaleeseen tai heinikkoon.
• Huuhtele astiat kuumalla vedellä myös imeyttäen vesi maahan.
• Voit käyttää muovista nuolijalastaa ruoan laitossa. Hämmennä ruoka ja “nuole” kattila puhtaaksi samalla välineellä. Tilkka lämmintä vettä ja pyöräytys viimeistelee tiskauksen. Kätevää!

Talvella tiskaaminen

Talvella kannattaa mahdollisuuksien mukaan hyödyntää ympärillä oleva lumi. Kattilan voi ruokailun jälkeen täyttää kokonaan lumella, pyöräytellä lunta kattilan sisällä ja lopuksi kipata lumi pois. Jos et ole kokeillut tätä, niin suosittelemme kokeilemaan! Veikkaamme, että tulet yllättymään kuinka tehokkaasti lumi puhdistaa astiat!

Talvella vettä ei myöskään välttämättä ole yhtä helposti saatavilla ja pidemmillä retkillä usein vettä sulatetaan lumesta. Tämä on hitaampaa ja vaivalloisempaa kuin suoraan järvestä veden ottaminen, joten vettä käytetään myös säästeliäisemmin. Me tiskataankin talvisin usein niin, että huljauttelemme ruoan jälkeen astiassa kuumaa vettä, jonka lopuksi vain juomme. Näin vettä ei mene pisaraakaan hukkaan! 😀