Retkeily kasvattaa suosiota etenkin tänä keväänä, kun harrastusmahdollisuudet ovat muuten rajalliset ja etsimme kenties hyvinvointia ja tasapainoa meille tutusta paikasta, luonnosta.

Retkeilyä aloittelevalle saattaa retkeilyn maailma tuntua valtavalta sillisalaatilta, vaikkakin innostavalta ja mukaansa tempaavalta mahdollisuudelta. Retkeilyyn liittyy paljon erilaisia alalajeja, muotoja ja tapoja toteuttaa. Perinteisen lähiretkeilyn ja vaeltamisen lisäksi on esimerkiksi melomista, packraftailyä, veneilyä, pyöräretkeilyä, pakuretkeilyä ja niin edelleen. Retkeilyyn kuuluu paljon erilaisia asioita retkikohteista ja liikkumistavoista turvallisuusasioihin, teknisisiin taitoihin, vaatetukseen ja koko loputtoman varusteviidakon ihmeelliseen maailmaan.

Luontoelämykset ja pienetkin metsässä koetut hetket voivat olla voimakkaita kokemuksia kenelle tahansa. Nämä herättävät meissä sitä ihanaa kutkuttavaa tunnetta, halua viettää luonnossa yhä enemmän aikaa. Ne myös ruokkivat omaa uteliaisuuttamme tutustua lähiympäristöömme ja sitäkin pidemmälle sekä antavat kipinän kartuttaa ja kasvattaa omia retkeilytaitoja.

Mutta mikä tekee retkestä retken? Entä retkeilijästä retkeilijän? Onko se pitkä kokemus vaeltamisesta erämaissa, haastavissa olosuhteissa ja koettelemusten kasvattamana eränkävijänä? Vai laaja arsenaali erilaisia varusteita jokaiseen lajiin ja jokaiseen säähän? Tekeekö retkeilijän tekniset lajitaidot, perinteiset kädentaidot, tulentekotaidot, kilometrimäärä tai saaliin koko?

Tietenkään kysymykseen ei ole absoluuttista oikeaa vastausta. Retkestä retken tekee juuri se asia, minkä itselleen määrittää. Vastaavasti retkeilijä on retkeilijä oman tunteensa mukaan. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa. Se minkä kuitenkin toivoisi yhdistävän ja ohjaavan kaikkia retkiä ja retkeilijöitä on kunnioitus luontoa kohtaan. Luonto ei ole vain meidän mukava harrastuspaikka, vaan etenkin monimuotoisella luonnolla on myös valtava merkitys maailman ja elämän kestävyydelle. Vaikka luonto usein toimiikin ikään kuin välineenä hyvinvoinnin saavuttamiselle, ei siihen koskaan tulisi suhtautua itsestään selvyytenä. Luonto ei ole olemassa vain meitä varten. Me olemme luonnossa vierailijoita ja siksi pyrimme aina liikkumaan ja viettämään aikaa luonnossa ja retkillä jälkiä jättämättä ja nöyrin mielin luonnonvoimia kohtaan.

Jokainen retkeilijä kantaa vastuun omasta tekemisestään. On ymmärrettävää, että aloitteleva retkeilijä ei välttämättä tiedä kaikkea mitä vastuulliseen retkeilyyn kuuluu. Jokamiehen oikeudet, roskaton retkeily, nuotion teon rajoitukset jne. eivät ole läheskään kaikille itsestään selviä asioita ja ohjeita ja linjauksia myös tulkitaan eri tavoin. Jokainen meistä voi myös auttaa toisia, neuvoa ja jakaa tietoa eteenpäin, asiallisesti ja ystävällisesti.

Jos meiltä yhtä asiaa kysyttäisiin, niin retkestä retken tekee meille niinkin yksinkertainen asia kuin eväät. Oli se sitten leipomosta matkaan napattu korvapuusti, hernekeitto purkista, nuotiolla loimutettu lohi, retkikeittimellä haudutettu vaellusruoka tai vaikka karkkipussi! Usein matkaan lähtee myös termarillinen lämmintä juomaa. Me ollaan saatu Luontohaasteena järjestää erilaisia retkeilytapahtumia, joissa tavoitetaan paljon juuri retkeilyä aloittelevia ihmisiä. Yksi ydinasia mitä me halutaan viestiä on nimenomaan se, että tässä harrastuksessa ei ole mitään tiettyä tapaa tehdä yhtään mitään. Kokeilemalla, opettelemalla, itseään kuuntelemalla ja luontoa sekä muita luonnossa liikkuvia, niin ihmisiä kuin eläimiäkin, kunnioittamalla löytää juuri sen itselleen sopivan retkeilytavan.

Mikä sulle tekee retkestä retken?